FAQs

FAQ_icon   FAQ - usein kysytyt kysymykset


Voiko kuivamädätysprosessi olla myös jatkuvatoiminen?

Kuivamädätysprosessi voi olla jatkuvatoiminen, kun huolehditaan riittävästä sekoittumisesta ja prosessin stabiilisuudesta. Eneferm Oy:n biokaasulaitoksen prosessi on jatkuvatoiminen ja se on saatu stabiiliseksi innovatiivisilla ratkaisuilla.

Yleisimmät kuivamädätysprosessit ovat panostyyppisiä. Toteutustapa ja toimintaperiaate ovat merkittävästi erilaisia. Panostyyppisessä reaktorissa biokaasun tuotanto riippuu prosessin vaiheesta, eikä se näin ole tasaista. Näissä panostyyppisissä (ns. autotalli/garage) laitoksissa syöte siirretään koneellisesti suljettuun tilaan, jossa mädätysprosessi lähtee käyntiin. Prosessissa olevan mädätteen joukkoon levitetään lisäsyötteenä nestemäistä mädätejäännöstä eli ymppiä prosessin ylläpitämiseksi. Viipymäajan jälkeen suljettu tila avataan, tuuletetaan ja tyhjennetään. Mädätejäännös voidaan tämän jälkeen aumata kompostointia varten. Panostyyppisen ratkaisun haasteena on materiaalin sekoittaminen ja prosessilämpötilojen hallinta. Lisäksi kaasun tuotto ja koostumus vaihtelevat. Lisäksi mädätejäännöksen käsittely vaatii runsaasti pinta-alaa. Näin ollen panostyyppistä kuivamädätysprosessia ei voida suoraan verrata Eneferm Oy:n biokaasuprosessiin.

Jatkuvatoimisessa kuivamädätysprosessissa on biokaasun tuotanto tasaista ja jatkuva mädätejäännöksen käsittely on helpompaa. Prosessilämpötilan hallinta ja sekoitus ovat jatkuvan kuivamädätysprosessin tärkeimmät edut. Eneferm Oy:n prosessissa etuna on erittäin tarkka lämpötilojen hallinta, tehokas sekoittuminen ja vähäinen prosessienergian tarve.


Mitä etua on hygienisoinnista ja milloin se tarpeen?

Käsiteltävän biohajoavan jätteen hygienisointi on välttämätöntä viranomaismääräysten mukaan, mikäli mitä tahansa mädätejäännöstä halutaan käyttää maanparannusaineena ja levittää muille kuin omassa käytössä oleville peltolohkoille tai myydä orgaanisena lannoitteena. Käsittelemättömän mädätejäännöksen levittäminen aiheuttaa kasvi- ja eläintautiriskin.


Milloin biokaasulaitos täyttää sähkönsyöttötariffin vaatimukset?

Tällä hetkellä 23 EU-maassa maksetaan syöttötariffia tai muuta vastaavaa tuotantotukea uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle. Tavoitteena on edistää uuden teknologian käyttöönottoa siten, että pitkällä aikavälillä uusiutuvan energian tuotanto  lisääntyy ja vähitellen tuotantotuista voidaan luopua teknologian yleistyessä, investointikustannusten alentuessa ja sähkön markkinahintatason vähitellen noustessa pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on edistää investointeja etupainoisesti ja vähentää investointeihin liittyviä markkinariskejä.

Jokainen EU-maa on kansallisesti voinut päättää uusiutuvan energian lisäämisen keinoista. Niihin kuuluvat syöttötariffit, vihreät sertifikaatit, veroratkaisut ja investointituet. Suomessa näistä on käytössä syöttötariffit ja investointituet. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden veroratkaisuilla vaikutetaan markkinoiden toimintaan.

Suomessa uusituvan energian sähkön syöttötariffin piiriin pääsylle on asetettu ehdoksi se, että biokaasun tuottaminen edellyttää reaktoria ja sen tuottamalle sähköenergian tuotannolle on asetettu minimiyksikkökokovaatimukset.  Biokaasulaitoksen osalta hyväksyttävän tuotantoyksikön alaraja: 100 kVa. Syöttötariffi takaa markkinahintaa korkeamman takuuhinnan tuotetulle sähkölle (markkinahinnan ja takuuhinnan erotus maksetaan tukena 12 vuoden ajan 3 kk jaksoissa, joissa sähköntuotanto on todennettu). Tuotantotukena maksetaan markkinahinnan ja tariffin tavoitehinnan välinen erotus. Tavoitehinnaksi on tällä hetkellä voimassa olevassa syöttötariffiratkaisussa asetettu biokaasun osalta 83,50 eur/MWh (eli 0,0835 eur/KWh). Tämän lisäksi voidaan maksaa korotettua tuotantotukea, jos biokaasulaitoksessa tuotettava lämpö hyödynnetään saman aikaisesti. CHP-laitoksen lämpöpreemiota maksetaan 50 eur/MWh (eli 0,05 eur/KWh), mikäli laitos tuottaa sähköä samanaikaisesti lämmöntuotannon kanssa ja laitos täyttää taloudellisesti perusteltavissa olevan lämmitys- tai jäähdytystarpeen (hyötysuhde yli 50%). Näin olleen biokaasulaitoksen yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa tuki on 133,50 eur/MWh mikäli edellä kuvatut ehdot täyttyvät.

http://www.motiva.fi/taustatietoa/ohjauskeinot
http://www.res-legal.eu/home/


Voiko biokaasulaitos saada sekä investointitukea, että päästä syöttötariffin piiriin?

Molempia tuotantotuen muotoja ei voi saada. Uusiutuvan energian tukiratkaisut on rakennettu sillä tavalla, että energiamuotoihin investoiva taho valitsee omalta kannaltaan kokonaistaloudellisesti parhaan ratkaisun. Biokaasulaitoksen rakentamiselle on mahdollista hakea investointitukea tai, mikäli uusiutuvan energian sähkönsyöttötariffin osalta edellytykset täyttyvät, niin biokaasulaitosta on mahdollista hakea syöttötariffin piiriin. Tariffiratkaisu takaa tuottajalle takuuhinnan enintään 12 vuoden ajalle. Tuotantotukena maksetaan markkinahinnan ja tariffin tavoitehinnan välinen erotus.

http://www.motiva.fi/taustatietoa/ohjauskeinot


Voiko biokaasulaitos käsitellä biojätteitä ”haitattomaan muotoon”, joista muutoin peritään alueellisen jäteyhtiön käsittelymaksu (esim. 50-80 eur / tonni)?

Mikäli biokaasulaitoksessa on asianmukainen, viranomaisvaatimukset täyttävä ja mädätteelle sopiva hygienisointiprosessi, biojäte voidaan käsitellä haitattomaan muotoon omassa biokaasulaitoksessa ja näin ollen välttyä biojätteen korkeilta kuljetus- ja käsittelykustannuksilta.


Minkälaiset eloperäiset jätejakeet soveltuvat kuivamädätysperiaatteella toimivaan biokaasulaitokseen?

Maatalouden sivuvirtana syntyviä eloperäisiä jätteitä ovat mm. ylivuotinen rehu (pilaantuvat / pilaantuneet rehupaalit), viljan olki, rypsin olki tai ruokohelpi sekä punahomeen ja muiden kasvitautien saastuttamat viljaerät. Näiden lisäksi käsiteltäviksi jakeiksi soveltuvat kuivalanta (nautaeläimet, kanat, turkiseläimet) ja separoitu lietelanta (sika ja nautaeläimet) sekä kasvitarhojen jätteet, perunankuorijäte, perunaliete ja rehukeittämöiden lietteet.


Onko muoveista haittaa biokaasulaitokselle?

Muovien luotettavaan erottamiseen biojätteistä on olemassa menetelmiä. Yleensä ottaen muovien erottamista on pidetty yhtenä haastavimmista ongelmista elintarviketeollisuuden, kaupan ja maatalouden biojätteiden hyödyntämisessä erityisesti märkämädätyslaitoksissa ja panostoimisissa kuivamädätyslaitoksissa. Biokaasun tuottamista huolellisesti murskatut/käsitellyt muovijakeet eivät sinällään estä tai häiritse. Ongelmana voivat olla muovijakeiden aiheuttamat laitteiden toimintahäiriöt erityisesti pumpuille ja putkistoille märkämädätyksessä. Muovijäte myös heikentää mädätysjäännöksen hyödyntämistä.


Onko biokaasuntuotannolla mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä?

MTT:n tekemän arvion mukaan maataloudesta peräisin olevat kasvihuonepäästöt ovat 17 % Suomen kasvihuonepäästöistä. Maatalouden sivuvirrat ja eloperäiset jätteet muodostavat merkittävän kasvihuonekaasupäästöjen lähteen. Biokaasutuotannolla voidaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään kahdella eri laskentatavalla. Biokaasun tuotannolla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Mikäli biojätteet hajoavat luonnossa hapettomissa olosuhteissa, niin syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vaikuttavat suoraan ilmakehään.

Lähde: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=384976


Onko biokaasulla tuotetulla energialla mahdollista vähentää tuontienergian käyttöä?

Biokaasu on paikallisesti maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista sekä muista eloperäisistä jätteistä tuotettu energiamuoto. Sillä voidaan korvata eritysesti fossiilista tuontienergiaa (maakaasu, öljy, kivihiili) ja täten parantaa energiaomavaraisuutta ja varmuutta. CHP-laitoksilla voidaan tuottaa myös sähköä sähköverkkoon. Oikein toteutettuna hajautettu sähköntuotanto tuo myös huoltovarmuutta sähköverkon osalta.


Voidaanko mädätejäännöstä käyttää lannoitteena ja millä edellytyksillä?

Mädätejäännöstä voidaan käyttää lannoitteena, mikäli eloperäiset jätejakeet on hygienisoitu viranomaisvaatimusten mukaisesti. Poikkeuksena on, että haitallisia raskasmetalleja sisältävää puhdistamolietettä ei saa missään olosuhteissa sekoittaa muuhun eloperäiseen jätteeseen, jos tarkoitus on käyttää mädätejäännöstä lannoitteena. Puhdistamolietteitä sisältävää mädätejäännöstä voidaan kompostoituna tai sekoitettuna käyttää ainoastaan viherrakentamiseen ja maisemointiin. Edes metsälannoitukseen se ei sovellu määräysten mukaan.


Miksi maatilamittakaavaiset biokaasulaitokset eivät ole yleistyneet nopeasti Suomessa (esim. verrattuna Ruotsiin tai Saksaan)?

Perinteisten keskitettyjen biokaasulaitosten tuotto on pitkälti perustunut jätteen vastaanottomaksuun. Maatilamittakaavaisten biokaasulaitosten investointikustannukset suhteessa tuottoihin ovat nykymuotoisessa biokaasutuotannossa osoittautuneet kannattamattomiksi. Takaisinmaksuaika investoinneille on ollut yksinkertaisesti liian pitkä. Edes maatalouden investointituet tai nykymuotoinen syöttötariffijärjestelmä eivät ole olleet riittäviä kannustimia investoinneille.

Nyt on näköpiirissä, että uudet kaupallistumassa olevat teknologiat mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan myös maatilamittakaavaisilla biokaasulaitoksilla. Investointikustannukset suhteessa laitoksen tuotto-odotuksiin ovat taloudellisesti kannattavat. Takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Eneferm Oy:ssä tehdään määrätietoista kehitystyötä uudentyyppisten ratkaisuiden parissa. Ohjaavana ajatuksena on biokaasulaitoksen kannattava toiminta asiakkaan kannalta.

kuivamädätys termofiilisyys faq - usein kysytyt kysymykset